maanantai 20. helmikuuta 2017

Lisääntyvän valon aiheuttamaa sekamelskaa


Huomaa kyllä, että kevät on laittanut pääkopan taas surraamaan. Ideoita ja ajatuksia sinkoilee hulluun tahtiin. Syytän myös osittain koulua tästä pään sisäisestä sirkuksesta, on nimittäin ollut niin inspiroivaa ja idearikasta aikaa siellä. Ollaan kylvetty salaattia ja yrttejä, istutettu orvokkeja ja pelargonin pistokkaita. (Joita  lähti kotiinkin aikamoinen otanta koulun melkein puolentoista sadan lajikkeen kokoelmasta) On opiskeltu värioppia, ruukkukasveja, sidontaa ja kukkatatuointien tekoa. 
Tämän postauksen jälkeen alankin kääntämään cv:täni englanniksi, sillä näillä näkymin marraskuu vierähtää vaihdossa ulkomailla. Maa ei tosin ole vielä selvillä, eiköhän tarkennu ennen kesää kuitenkin. Muitakin ihania reissuja tulossa, toukokuussa pääsen RHS Chelsea Flower Show:hun ja ensi vuonna kutsuu Claude Monet:n puutarha Ranskassa Givernyssä. Tällaisissa jännissä tunnelmissa siis!
Tässä kuvakimara viime viikolta, lähdetään upeilla magnolioilla liikkeelle. Ostin pari oksaa koulun myymälästä ja epäuskosta huolimatta pulleat nuput viimein puhkesivat kukkaan.


Väriopin tehtävä, kylmä-kylmä väririnnastuksella tekemäni asetelma.



Koulun pelargonikokoelmaa.


Salaatin kylvöä.


Kukkatatska. Pysyy iholla hyvin päivän. Nuo vaaleanpunaiset ovat hyasintin kukintoja, eli tulee tuoksu mukana. On muuten upea yksityiskohta juhliin vaikka korun tilalle!


Ystävänpäiväkimppu jaloleinikeistä 'Ranunculus asiaticus'.


Sekalainen ruusukimppu, pelastettu taas jätelavalta..


Ja tulppaaneja. Näihin ei voi kyllästyä. Minun makuuni ne ovat kauneimmillaan kun niitä on paljon. Oikeasti paljon. Ja ne vaan huiskastaan maljakkoon, mielellään hieman eripituisia vielä.





Lupaus kesästä <3