sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Muhkea kimppu ja muuta mukavaa


Tällä viikolla harppasimme opinnoissa kimppujen osalta pitkän askeleen eteenpäin.  Opettelimme tekemään konstruktiivisen, dekoratiivisen kimpun. Tarkoittaa koristeellista kimppua, jossa on jonkilainen tukirakenne. Rakenteena käytimme Linda-verkkoa. Yksinkertaista rautalangoista tehtyä verkkoa, joka on nimetty keksijänsä Linda Johnsenin mukaan. Verkon ei tarvitse olla symmetrinen tai hieno, sen ei ole tarkoitus näkyä ollenkaan. Tärkeää on, ettei teräviä rautalangan päitä jää mistään törröttämään. Yksi mukavimmista tekniikoista tähän saakka, tykkään! Kuvissa oma aikaansaannokseni. 







Linda-verkkopohjaa kaikessa yksinkertaisuudessaan valmistumassa.
 Rautalanka saa olla aika vahvaa.


Pari pikaisempaa harjoituskimppua.




Uhkailin aiemmassa kirjoituksessani lainata Järvenpään Kukkatalossa näkemääni ideaa sammaleisesta lampunvarjostimesta. Kyllä, sammal viehättää edelleen enkä voinut hillitä itseäni enää kauempaa. Ikeaan ostamaan halvimmat mahdolliset pienet varjostimet ja päällystämään. Olen jonain heikkona hetkenä luvannut miehelleni vapautuksen Ikeasta, enkä saa häntä enää sisään "ansaan" edes lihapullilla houkuttelemalla, joten piipahdin siellä koirien ja miehen odottaessa autossa. Selvisinkin ulos alle tunnissa ja vain muutama muu asia varjostimien lisäksi mukana. Kaikki mahtui yhteen kassiin!
Sammalta tähän puuhaan kuluu julmetusti. Näihin kolmeen pieneen varjostimeen sitä meni muovikassillinen. 
Kohteenani oli antiikkinen, messinkinen jalkalamppu, jonka saimme muutama vuosi sitten ilman varjostimia. Oli siis korkea aika laittaa tälle kauniille valaisimelle kruunu paikoilleen! Sammalen läpi siilautuu juuri sopiva määrä valoa ihanan tunnelman luomiseen. Varsinaiseen valaisuun tarvitaan sitten joku järeämpi valonlähde. Herättää huomion taatusti ilman valojakin. Tällainen siitä sitten tuli.



Juttua eri väristen hyasinttien tuoksusta kirjoitin jo aiemmin. Kymmenien lajin edustajien myötä kotimme tarjoaa hyvin vertailukohteita tuoksutteluun. Oma suosikkini on tumma pinkki. Selvästi voimakkain ja viehkoin. Sen sijaan nuo pienet vaaleanpunaiset leikkohyasintit eivät juuri tuoksu, mutta ovat ihanan herkkiksiä maljakossa.



Lopuksi vielä pari kuvaa Alfrescosta, josta on sukeutunut omaan silmään mieluisin amaryllislajike. Nämä kerratut, valkoiset kukat ovat vaan niin upeita! 




Ensi torstaina avataan koulussamme Saaren kartanolla Joulumaa. Toivotan kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi ihastelemaan ja tekemään joulukukkaostoksia, koulun kasvihuoneissa kasvatettuja! 
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti