tiistai 23. elokuuta 2016

Olemisen sietämätön keveys

Yllättäen heti kahden koulupäivän jälkeen tuli kahden viikon etäjakso. Pehmeä lasku syksyyn ja opintoihin, tosiaan. Toisaalta olisi hirveä into päällä jo oppia kaikkea, mutta tuntuu myös älyttömän hienolta tällainen vapaa. Kirjoja sentään olen hankkinut ja rikkakasvilistaa opetellut. On ollut mahtavaa ulkoilla koirien kanssa ja rauhoittua kotona. Hihhuloida pihalla ja kerätä kukkia maljakkoon. Sateen sattuessa lukea kirjaa tai katsoa telkkua. Nautiskella puutarhan satoa ja seurata vielä lopun kasvua. Ja ottaa kuvia. Yleensä lomat ja vapaat on hyvissä ajoin täyteen buukattuja, nyt on ihan ihmeellistä olla vaan ja ihmetellä ilman mitään sen kummempaa ohjelmaa. Vaikka eihän tältä ranchilta tekeminen lopu. 

Vattuja riittää vielä.



Viime vuonna istutettu karhunvatukka Sonja tekee ensimmäistä satoaan. 

Alelaarin kurpitsanmöllykkä viihtyy lavassa.



Talvikammoiselle ilmassa leijuva syksyn tuntu ja matalapaine aiheuttaa hieman haikeuden tunnetta. Äkkiä pihalle häätäämään moinen apeus. Kävin kitkemässä vuohenputket pionipenkistä ja keräilin lisää antimia pihalta. Naapurilta saadut tomaatintaimet ovat viihtyneet hienosti hienosti kuistilla ja väittäisin että ovat parhaita tomaatteja tähän astisista. Hyötykasviyhdistyksen siemenistä kasvatettuja.



Myös kirsikkapuuni, Varjomorelli lajikkeeltaan, yllätti ja antoi viime vuotisen kahden hedelmän sijaan ainakin puoli litraa satoa. Ihan hyvä suunta, istutin sen viime vuonna alkukesästä.  Piti muuten tarkistaa Googlesta, että onko kirsikka marja vai hedelmä. En ottanut selkoa. Siellä puhuttiin luumarjasta ja toisaalta kirsikkapuun hedelmästä. Jätetään tämä hautumaan. Niistä on kuitenkin tulossa likööriä. Kotoa ei tämän enempää kirkkaita juomia löytynyt, joten sato oli juuri sopiva. 

1/2 litraa happamia kirsikoita 
reipas 1/2 litraa viinaa, tässä tapauksessa Koskerkorvan ja vodkan jämät
n. 2 dl ruskeaa raakaruokosokeria

Annetaan olla jääkaapissa kolmisen kuukatta, hölskytellään välillä että sokeri sulaa ja sekoittuu. Nautitaan hyvässä seurassa, pikkuruisista laseista.



Tässä kasvion järkäleessä riittää opeteltavaa. Onneksi tuli katsottua Tori.fi jälleen, säästyi aika monta kymppiä. Toisen aiheeseen liittyvän opuksen toivat viime viikolla luonani kyläilleet ystävät. Kyllä tässä vielä yksi viikko etänä vierähtää näiden parissa. Aivan upeita kuvia muuten Keittiöpuutarha-kirjassa!



Tänään katse on viivähtänyt pariinkin kertaan tässä työkavereiltani saamassa kortissa, joka lipaston päällä ilahduttaa. Pakko myöntää että pikkuinen ja nopeasti ohimenevä ikäväinen saattoi ehkä käväistä ...<3








9 kommenttia:

  1. Hyvä että kirjasta on iloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On! Neljäsosa jo luettuna. Täytyy varmaan hieman laajentaa kasvimaata ensi keväänä..Tullut sen verran hyviä vinkkejä ja mielenkiintoisia kasviksia vastaan.

      Poista
  2. Mukavasti olet saanut jo satoa puutarhastasi. Itsekin olen lukenut Keittiöpuutarha kirjaa ahkerasti, siitä löytyy joka kerta jotain uutta. Todella upea kortti!!! Tsemppiä opiskeluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ainakin latva-artisokka lähtee kokeiluun ensi vuonna. Suoraan haastavampiin vaikeusasteisiin;)

      Poista
  3. Juhuu! Vallan hieno ja soppeli uusi banneri! Ja söpönen vihreä taustaväri.

    Katri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että ilme miellyttää silmää! Hetken bannerin kanssa askartelinkin..:D

      Poista
  4. Kiva kun kävit mun blogissa vierailulla. Olet näemmä saanut käsiisi meidän kirjammekin :D Toivottavasti viihdyt sen parissa.

    Sulla on ihanan kuuloiset opinnot menossa. Mun yksi koulun kohokohdista oli ekologian kurssi. Luonnonkasvit ovat muutenkin lähellä mun sydäntä. Mulla meni kyllä taatusti koko kesä sen herbaarion kasaamiseen. Mutta kyllä kannatti. Mä todella osaan ne kasvit vieläkin ulkoa. Nauti ja pidä hauskaa! Opintoja tulee vielä ikävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas sattui, tuo kirjahomma nimittäin:) Superihana tuliainen todella, ja hyödyllinen. Ja artisokkainspiraatio syttyi myös sen myötä. Kevättä odotellessa..
      Herbaarion keruu koulussa on lopetettu, ikävä kyllä. Siitä huolimatta aion nauttia:) Ja uskon jo nyt että tulee ikävä. Sen verran erilaista elämä nyt opiskelijana.

      Poista