Pottuilua

Tänä keväänä perustin lavakasvimaan perinteisen tilalle. Kyllä kannatti. Ei ole tarvinnut kitkeä ollenkaan, vaikka siihen vaikutti varmasti myös uusi multa. Sato on ollut aiempia vuosia parempi sekä laadullisesti että määrällisesti. Hyväksi havaittu Timo-lajike valikoitui perunaksi tänäkin vuonna. Suurimmat potut ovat nyrkin kokoisia ja sipulit niin tiukkaa tavaraa, että itku pääsee jo kesken kuorinnan. Ainoastaan yhdessä sipulissa oli mato, viime vuonna se kurkisteli noin joka neljännessä. Vaikka ei näitä satoja pelkillä laatikoilla selitetä; eiköhän keleillä, taivaankappaleiden asennoilla ja maahisilla ole sormensa pelissä.
Muutama vuosi sitten kasvimaan valtasi kurkku ja seuraavana kesänä korianteri. Tällaiset hyökkäykset jäävät lavojen myötä historiaan. Plussaa on myös se, että kokonaisuus on siisti ja kaunis läpi kauden eikä Crocsien pohjissa kulkeudu puolta kiloa maata kuistille joka käynnin bonuksena.
Ensimmäistä kertaa istutin myös mansikoita. Satoa tuli muutamia kymmeniä mollukoita, ihan syötäväksi asti, vaikka luulin että niitä joutuu odottelemaan ensi vuoteen. Mansikat ovatkin ainoita talvehtijoita kasvimaalla ja jännityksellä odotellaan miten pakkasesta lavassa selvitään.
Yhdessä laatikossa on maa-artisokkaa ja kurpitsaa. Kurpitsan taimet olivat heräteostos euron alelaarista. Pitihän ne sieltä pelastaa. Saavat vielä kasvaa ja kypsyä. Ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä.
Ainoa asia, johon pitää keskittyä  enemmän lavakasvimaassa, on kastelu. Tämä korostui entisestään, kun alun alkaen laitoin liian vähän multaa.  Kahden lavakauluksen korkuisessa laatikossa on täyttöä vain puoleen väliin ja niin ohut kerros kuivuu tosi nopsaan. Keväällä täytyy taas värvätä mies mullan hakuun ja täyttää laatikot kunnolla. Tosin kuulin huhua että koulussa opetetaan hallitsemaan peräkärryä, myös silloin kun autossa on pakki päällä... Vielä en näe itseäni peruuttelemassa kärryn kanssa,  mutta tapahtuuhan niitä suurempiakin ihmeitä. Ja onneksi  Metsäpirtin mullannoutopaikka on yksi niistä harvoista lähellä olevista palveluista. Jäätelöauto on lähin.

• Tässä kuva kesäkuulta. Yksinkertaisuudessaan maa on tasoitettu reilun kahdenkymmenen neliön alueelta. Siihen on ladottu kuusi kuormalavaa, joiden päälle tuli tuplakaulukset. Laatikot eivät siis ole maassa kiinni. Lavojen väliin on ladottu vanhaa punatiiltä käytäväksi, sisään kangas ja siihen multa päälle. Myös joitain siemeniä ja mukuloita suositellaan sekaan. Voilà!

Sanotaan, että peruna tekee onnelliseksi. Jotain sellaista entsyymiä se kuulemma sisältää. Johtuuko viime viikkojen runsaasta potun syönnistä, vähiin käyvistä työpäivistä vai kulman takana odottavista opinnoista, kun tahtoo väkisin vetää hymyn huulille..?