Kasvihuoneita ja kotoilua

Häkellyttää kaikki tämä runsaus ja väri. Pääsin kierrokselle koulun kasvihuoneisiin ja ihan sanattomaksi veti. Rakastan kasvihuoneita! Trooppinen kosteus ja lämpö, vehreys ja värit. Melkein vetää vertoja saunalle. Ja nämä upeat pienet munakoisot. Kauniita eikö! Koulumme on, ellei enää niin ainakin ollut, Suomen suurin munakoisontuottaja.

Tuholaisten torjunnassa käytetään punkkeja. Ne ripustetaan oksille pienissä pusseissa, joista ne sitten leviävät kasviin syömään tuholaisia. Nämä punkit eivät ole niitä samoja, jotka levittävät borrelioosia  ja joita saa toisinaan nyppiä koirista.

Joulutähtiä kasvamassa kukkakasvihuoneessa.

Saaren kartanon pellolla viljellään luomuna mm. punajuurta, lehtikaalta ja sipulia. Viljelykierrolla parannetaan satoa sekä kasvien terveyttä ja makua.

Koneoppia sisältyy koulutusohjelmaan pari päivää ja toinen niistä oli viime viikolla. Aika moni kokeili traktorilla ajoa ensimmäistä kertaa, minä mukaan lukien. Jalat hieman tärisivät kun kiipesin ulos hytistä. Päältäajettavan ruohonleikkurin testaus sujuikin sitten kuin vanhalta tekijältä. Oli huippukiva päivä!

Viime perjantaisen kliimaksin eli perennatentin jälkeen alkoi kahden viikon etäjakso. Sipuleita on  laitettu maahan, siemeniä kerätty talteen ja perennojakin vielä istuteltu aika paljon. Ja muutama sisukas vielä kukkiikin. 

Kodissa vallisevan remontin takia vesiposti on irrotettu seinästä eikä kasteluletku ei ole käytössä. Kastelukannujen kanssa on riennetty pihalla aika monta kilometriä, sateesta kun ei ole ollut tietoakaan viikkoihin. Mutta otetaan se hyvänä hyötyliikuntana. Kyljet kiittää. Tänään sentään jo vähän ripsii. On kyllä ollut hieno syksy säiden puolesta, niin ja muutenkin.

Taimimyymälöiden alennusansat olen lähestulkoon välttänyt, paria horjahdusta laskematta. Eilen ihan vahingossa päädyin yhteen myymälään ja nyt odottaa ulkona viiniköynnös ja kaksi vadelman taimea. Ja kaikki tämä vain reilulla kympillä. Ei  jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin suorittaa kasveille nopea evakuointi ja pakata löydöt hellävaroen miehen autoon (niin ettei vatun piikit revi verhoilua). Eivät repineet. Huomiselle jäi se vaikein eli miettiä paikka kasveille. Ja myös se toiseksi vaikein, istutus. 

Pikkuhiljaa olen aloittanut viherkasvien siirtämisen kuistilta sisätiloihin. Pahasti näyttää siltä, että vietämme tulevan talven viidakomaisissa olosuhteissa. 

Laadunvalvoja toimessa.

Talvipakolaisia kuistilta. Tässä tasolla pitäisi mahtua
 laittamaan ruokaa.
Ehkä sitten keväämmällä:D

Sipulit maahan.

Keijunmekon siemenet talteen.

Kruunuvuokko (Anemone coronaria)
 jaksaa vielä kukkia.

Lyhtykoison kukinnoista, ledeistä ja
kuivuneesta oksasta askartelin
 satupuun kuistille tunnelmaa tuomaan.

Facebookin puutarhapalstalta bongasin ilmoituksen, jossa oli tarjolla ylimääräisiä pelargoneja. Pakkohan siihen oli tarttua. Eilen ajelimme näitä hakemaan ja voi mahtavuutta! Sain oppitunnin pelargoneista ja kaikki nämä hienot taimet aurinkoiselta harrastajalta. Kannatti lähteä!

Pienen nurkkauksen joudun mieheni autotallista valtaaman näiden upeuksien talvehtimista varten. Ihan pienen vaan;)